Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

1 §

Yhdistyksen nimi on Turun Seudun Nivelyhdistys ry, (Åbonejdens Förening för Ledpatienter rf)

Yhdistyksestä käytetään epävirallista lyhennystä TSNY. Yhdistyksen kotipaikka on Turun kaupunki ja sen toiminta-alueena on Suomi. Yhdistyksen kieli on suomi.

Tarkoitus ja toiminta

2 §

Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on nivelterveyden edistäminen, joka käsittää

  • nivelsairauksien ja -vammojen ennalta ehkäisemisen ja torjumisen
  • nivelsairauksien hoidon ja laaja-alaisen kuntoutuksen lisäämisen ja niiden saatavuuden parantamisen
  • jäsentensä sosiaalisen toiminnan lisäämisen ja henkisen vireyden ylläpitämisen.

Yhdistys tekee nivelterveyden edistämiseksi toimivien järjestöjen ja ammattihenkilöiden kanssa yhteistyötä koko Euroopan Unionin (EU) alueella.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • kouluttaa, tiedottaa ja tekee julkaisutoimintaa sekä terveyskasvatusta
  • järjestää liikuntatoimintaa
  • järjestää vertaistoimintaa
  • järjestää virkistystoimintaa
  • neuvottelee ja antaa lausuntoja yhdistyksen toimialaa koskevissa asioissa
  • toimii yhteistyössä viranomaisten sekä sellaisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa, joiden toiminta tulee niveloireisten sekä laajemmin tuki- ja liikuntaelinongelmaisten hyväksi.

4 §

Yhdistyksellä on oikeus toimintaansa varten omistaa ja hallita sekä kiinteää että irtainta omaisuutta ja vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Varojen saamiseksi toimintaansa varten yhdistys voi toimeenpanna rahankeräyksiä, arpajaisia, myyjäisiä ja juhlia hankittuaan tarvittaessa siihen asianomaisen luvan.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys kerää jäsen- ja kannatusmaksuja.

Yhdistys on voittoa tavoittelematon, aatteellinen kansanterveysjärjestö.

Jäsenet

5 §

Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet.

Varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä kaikki nivelongelmaiset henkilöt ja muut asiasta kiinnostuneet sekä nivelpotilaiden hoidon ja kuntoutuksen parissa työskentelevät terveydenhoidon ammattihenkilöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen toimintaperiaatteen ja säännöt ja jotka hallitus hyväksyy varsinaisiksi jäseniksi.

Kannatusjäseniksi voivat liittyä yksityiset henkilöt ja oikeustoimikelpoiset yhteisöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen säännöt ja haluavat tukea yhdistyksen toimintaa ja jotka hallitus hyväksyy kannatusjäseniksi.

Jäsen- ja kannatusmaksut

6 §

Yhdistyksen varsinaiset jäsenet suorittavat jäsenmaksun ja kannatusjäsenet kannatusmaksun, joiden suuruuden syyskokous päättää. Kannatusjäsenmaksu voi olla suuruudeltaan erilainen kuin jäsenmaksu.

Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet

7 §

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jäsen, joka on kahtena peräkkäisenä vuonna laiminlyönyt jäsenmaksunsa maksamisen kirjallisesta huomautuksesta huolimatta, voidaan erottaa yhdistyksen jäsenyydestä seuraavan kalenterivuoden alusta hallituksen päätöksellä.

Jäsen, joka on asiattomalla käytöksellään tai muulla toiminnallaan huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, voidaan erottaa yhdistyksen jäsenyydestä.

Erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus. Erotettu jäsen on oikeutettu saattamaan erottamispäätöksen yhdistyksen seuraavan kokouksen tutkittavaksi jättämällä kirjallisen valituksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Kunniajäsenet ja yhdistyksen merkit

8 §

Yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua henkilö, joka on vaikuttanut erittäin ansiokkaasti yhdistyksen toimintaan toimimalla yhdistyksen puheenjohtajana.

Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilöitä, jotka tieteellisellä tai muulla toiminnallaan ovat merkittävällä tavalla tukeneet yhdistyksen toimintaa.

Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenet kutsuu yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä.

Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.

9 §

Yhdistyksellä voi olla jäsenmerkki, ansiomerkki ja plaketti tai standaari.

Jäsenmerkin voi jokainen jäsen lunastaa itselleen.

Ansiomerkin, plaketin tai standaarin myöntää yhdistyksen hallitus yhdistyksen kokouksen vahvistaman ohjesäännön mukaisesti.

Yhdistyksen kokoukset

10 §

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät sen kokouksessa läsnä olevat varsinaiset jäsenet, jotka ovat suorittaneet viimeksi laskutetun jäsenmaksunsa.

Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous. Kevätkokous pidetään maaliskuun ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä.

Ylimääräisiä yhdistyksen kokouksia pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai yhdistyksen kokous niin päättää tai kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii kirjallisesti hallitukselta.

Äänestettäessä kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka puolesta on annettu yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja on äänestyksessä ilmoittanut kannattavansa, paitsi vaaleissa ja lippuäänestyksessä, joissa ratkaisee arpa.

Sääntöjen 19. pykälässä mainitussa asiassa noudatetaan kyseisen pykälän määräyksiä.

11 §

Kutsu yhdistyksen kokouksiin on toimitettava postitse tai sähköpostilla yhdistyksen kaikille jäsenille, tai lehtikutsuna yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä, kevät- ja syyskokouksiin neljätoista (14) päivää ja ylimääräisiin kokouksiin seitsemän (7) päivää ennen kokousta.

12 §

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus;
    2. todetaan kokouksen osanottajat;
    3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
    4. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa;
    5. hyväksytään kokouksen työjärjestys;
    6. esitetään yhdistyksen vuosikertomus edelliseltä toimintavuodelta;
    7. esitetään tilinpäätös ja tilintarkastajien/toiminnantarkastajien lausunto;
    8. vahvistetaan tilinpäätös;
    9. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden tilivelvollisille;
    10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus;
    2. todetaan kokouksen osanottajat;
    3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
    4. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa;
    5. hyväksytään kokouksen työjärjestys;
    6. vahvistetaan seuraavan vuoden vuosisuunnitelma;
    7. päätetään hallituksen jäsenten palkkioista ja kulukorvauksista;
    8. päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksun ja kannatusmaksun suuruudesta;
    9. vahvistetaan seuraavan vuoden tulo- ja menoarvio;
    10. valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös yhdistyksen puheenjohtajaksi;
    11. valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle;
    12. valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa taikka kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja kaksi (2) varatoiminnantarkastajaa;
    13. valitaan tarvittavat edustajat eri yhteistyöelimiin;
    14. valitaan jäsenet tarvittaviin toimikuntiin;
    15. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

13 §

Yhdistyksen ylimääräisissä kokouksissa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat sekä ne asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi, kuitenkin huomioon ottaen, ettei kiinteistön ostamista, myymistä tai kiinnittämistä, hallituksen jäsenen ja tilintarkastajien/toiminnantarkastajien valitsemista eikä erottamista, sääntöjen muuttamista eikä yhdistyksen purkamista koskevaa asiaa voida ottaa käsiteltäväksi ellei asiaa ole kokouskutsussa mainittu.

Hallitus

14 §

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) ja enintään kymmenen (10) jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten tulee olla yhdistyksen varsinaisia jäseniä.

Yhdistyksen puheenjohtaja valitaan yhdeksi (1) kalenterivuodeksi ja hallituksen jäsenet kahdeksi (2) kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä puolet (1/2) on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuoroisuus ratkaistaan arvalla ja sen jälkeen vuoron mukaan. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallituksen tulee toimintavuoden ensimmäisessä kokouksessaan valita keskuudestaan varapuheenjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus voi määrättyjen asioiden valmistelemiseksi tai hoitamiseksi asettaa tarpeelliseksi katsomiaan toimielimiä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Se on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja puolet jäsenistä on läsnä.

Päätökset hallituksen kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänienemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa.

Hallitus voi niin halutessaan pitää kokouksen myös sähköistä viestintää tai puhelinta käyttäen, mikäli kaikki hallituksen jäsenet antavat siihen suostumuksensa. Tätä kokousmuotoa koskeva päätös on sidottu samaan päätösvaltaisuuteen kuin tavallinenkin kokous. Myös etäosallistuminen hallituksen kokoukseen on mahdollista sähköistä viestintää tai puhelinta käyttäen.

Hallituksen tehtävät

15 §

Hallituksen tulee hoitaa huolellisesti asioita ja johtaa yhdistyksen toimintaa yhdistyksen kokouksen päätösten, sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti.

Hallituksen tehtävänä on mm:

  • edustaa yhdistystä;
  • hyväksyä jäsenet ja pitää niistä luetteloa;
  • kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat;
  • panna täytäntöön yhdistyksen kokousten päätökset;
  • hoitaa yhdistyksen varoja ja huolehtia, että tilinpäätös tehdään määräaikana;
  • valmistella ehdotus yhdistyksen tulo- ja menoarvioksi;
  • laatia vuosittain vuosisuunnitelma sekä yhdistyksen vuosikertomus;
  • palkata yhdistykselle tarpeen mukaan toimihenkilöitä ja vahvistaa heidän palkkauksensa tulo- ja menoarvion rajoissa;
  • ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin yhdistyksen tarkoituksen edistämiseksi.

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

16 §

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

Tilit

17 §

Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja hallituksen vuosikertomus tulee olla valmiina jätettäväksi tilintarkastajille/toiminnantarkastajille viimeistään kuukausi ennen kevätkokousta.

18 §

Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien tulee tarkastaa yhdistyksen hallinta, tilit, kassa, arvopaperit, kiinteistöt ja muu omaisuus. Tarkastuksestaan heidän on annettava kirjallinen kertomus hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Kertomuksen tulee sisältää mahdolliset muistutukset ja huomautukset sekä lausunto tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

19 §

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia ja yhdistys voidaan purkaa vain yhdistyksen kokouksen päätöksellä. Tällöin vaaditaan, että muutos- tai purkuehdotusta kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

20 §

Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan sen jäljellä olevat varat ja omaisuus yhdistyksen purkamisesta päättäneen kokouksen määräämällä tavalla yhdelle tai useammalle muulle rekisteröidylle yhdistykselle tai oikeuskelpoiselle säätiölle, joka tai jotka lähinnä toimivat näissä säännöissä mainittujen tarkoitusperien toteuttamiseksi. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

Muita määräyksiä

21 §

Muissa kohdin noudatetaan yhdistyslain määräyksiä.

Säännöt on rekisteröity 22.7.2014.

Takaisin alkuun